Mistä koostuu terveellinen arkiruoka? Ota asiantuntijan vinkeistä vaari!

Me kysyimme ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola vastasi, kun aiheeksi nousi, mitä kannattaa kipata suuhun ja lautaselle arjen pyörityksessä.

 

Elämme sitä aikaa vuodesta, kun ihmisillä perusarki rullaa, eikä lomia näy. Koululaiset ahertavat pulpettiensa ääressä ja napsivat välipaloja. Vanhemmat ovat kiireisissä töissä ja aina välillä lipittävät kahvia sekä syövät hätäisiä lounaita.

 

Siinä missä kesällä herkutellaan grilliruoilla, ja käydään enemmän ulkona syömässä, on syksy perinteisesti aikaa, jolloin koettaa paluu myös ruoanlaiton suhteen rutiinien pariin. Mutta mistä hyvä ja ennen kaikkea terveellinen arkiruoka koostuu?

 

Tätä kysyimme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalta. Menun alkuun Erkkola kuitenkin muistuttaa kohtuudesta, mitä tulee terveellisiin ruokailutottumuksiin.

 

”Terveysvalistuksesta ei pitäisi tehdä liian mustavalkoista ja sellaista, mistä kaikki ruokailo kadonnut. Kun tavallisen arjen valinnat ovat kunnossa, niin on juhlana ja viikonloppuna varaa herkutella. Ruoanlaitossa ei tarvitse ortodoksisesti pyrkiä terveellisyyteen, koska silloin siitä helposti katoaa ilo.”

 

”Ruoallahan on myös hirveän tärkeä merkitys sosiaalisesti. Se lähentää meitä sekä tuo hyvää mieltä. Sen ei pitäisi kadota arjessa”, Erkkola muistuttaa.

 

Jo koulusta tutulla lautasannoksella pötkii pitkälle

 

Kasvikset, marjat ja hedelmät. Niiden syömistä on suositeltu suomalaisille pienestä pitäen jo iät ja ajat. Ja suositellaan edelleen. Lisäksi terveellisyyden rinnalle on nykypäivänä noussut ilmeisistä syistä kestävä, ilmastoystävällinen ruoka.

 

Ainaisesta toitotuksesta huolimatta petrattavaa riittää edelleen Erkkolan mukaan suomalaisten ruokavalinnoissa suhteessa ravitsemussuosituksiin.

 

”Suomessa aikuiset ja lapset saavat 70 prosenttia proteiinista eläinperäisistä lähteistä ja 30 prosenttia kasvikunnan lähteistä. Sitä suhdetta pitäisi pystyä tasoittamaan. Erityisesti punaista lihaa käytetään yli suositusten.”

 

Hinta on kasvispainotteisen ruokailun ympärillä pyörivä ikuinen keskustelunaihe. Erkkola kertoo, että tutkimusten mukaan kestävä syöminen ei tule kalliimmaksi, sillä nykyään edullisia vaihtoehtoja löytyy paljon.

 

”Erityisen hyvä – ja ennen kaikkea edullinen – keino on lisätä palkokasveja proteiinin lähteeksi. Olemme tutkineet, että palkokasvien vähäinen käyttö lapsiperheissä on Suomessa selkeä haaste. Hyvä keino on pohtia liharuoissa, kuten makaronilaatikossa, että korvaisinko vaikka osan jauhelihasta jollain kasviperäisellä tuotteella, esimerkiksi härkäpavulla”, Erkkola vinkkaa.

 

Kala on järkivalinta

 

Monille on tuttu suositus, että kalaa pitäisi syödä kaksi kertaa viikossa. Erkkola vahvistaa väitteen todeksi. Syy tähän on kalasta saatavat laadukkaat rasvat, jotka ovat niin aikuisille kuin lapsille tärkeitä.

 

”Rasvan laatu on se, missä suomalaisilla on petraamisen varaa. Meidän pitäisi ottaa askel pehmeämpään suuntaan. Osa punaisesta lihasta tai lihaleikkeleistä, jos korvattaisiin vaikka kotimaisilla kaloilla, niin sieltä tulisi hyvälaatuista rasvaa. Se on myös kestävyysajattelun mukaista.”

 

”Erityisesti kala näyttäisi puuttuvan monien lapsiperheiden lautaselta. Ja kalasta nimenomaan saa pehmeää rasvaa sekä suomalaisille tärkeää d-vitamiinia”, Erkkola listaa.

 

Erkkola kertoo, että vanha sananlasku ’syö särkeä, se kasvattaa järkeä’ ei ole vain hupaisa riimi, vaan siinä on olemassa vinha perä.

 

”Tutkimuksissa on osoitettu, että kalan käytöllä ja sen sisältämien pitkäketjuisten rasvahappojen saannilla on yhteyttä kognitiivisiin taitoihin. Se ei ole ollenkaan puppua. Senkin takia olen kotimaisten järvikalojen puolestapuhuja. Mielellään vielä rasvaisempia kalalajeja, kuten siikaa ja muikkua.”

 

Tiedätkö sinä, mitä rutiinivalintasi sisältävät?

 

Jokaisella meillä on ainakin joitain tiettyjä tuotteita, mitä kaupan hyllyltä tarttuu totutusti mukaan. Aina ei kuitenkaan tule mietittyä, mitä ne oikeasti pitävät sisällään. Esimerkiksi niinkin arkisessa ja terveellisessä perisuomalaisessa ruoassa kuin ruisleivässä voi olla suolamäärissä isojakin eroja.

 

”Koko Suomessa on haasteena se, että yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saa liikaa suolaa. Antaisin arkeen ohjeen tarkistaa omia rutiinivalintoja. Levite, juoma, leipä ja niin edelleen. Onko esimerkiksi rasvalevite pääosin kasvipohjaista? Tai onko leivässä paljon suolaa?”

 

”Kasvisten osuuden lisääminen on tärkeää myös välipalojen osalta. Mitä jos välipalastakin aina puolet olisi kasviksia, marjoja ja hedelmiä? Se jo auttaa paljon ja vähentää tyydyttyneen rasvan sekä suolan saantia.”

 

Välipalat koskevat myös napostelua. Tuo suomalaisten yksi suosikkiharrastus ei lähtökohtaisesti ole sieltä terveellisimmästä päästä ruokailutottumuksissa. Säännölliset ateriat ovat yhteydessä siihen, että ruokavalion laadun saa paremmin pidettyä kunnossa.

 

”Välipalat ovat haaste sekä aikuisille että lapsille, sillä laadun ylläpitäminen on paljon haastavampaa, jos napostelee usein. Silloin on vaikeampi kontrolloida energiansaannin kokonaismäärää. Varsinkin energia, joka tulee juomista, ei samalla tavalla tuota kylläisyydentunnetta. Silloin voi helposti saada yli tarpeen.”

 

Erkkola muistuttaa, että naposteluun löytyy loistavia vaihtoehtoja näin syksyn tullen kotimaisista tuotteista.

 

”Syksy on unelmahetki Suomessa, kun satokausi on kukkeimmillaan, edullisimmillaan ja ravitsemuksellisesti laadukkaimmillaan. Nyt kannattaa sieltä ammentaa vain paljon kuin pystyy. Plus nythän on todella hyvä marjavuosi! Suomessa tätä superfoodia riittää kyllä”, Erkkola päättää.

Lue myös

Food Factory Kitchenin pikkujoulumenu!

Food Factory Kitchenin pikkujoulumenu!

Talven riemukkaimmat kekkerit ovat tietenkin PIKKUJOULUT ja mikäs sen kruunaisi kuin Kitchenin PIKKUJOULUMENU!

Uusi lounaslista!

Uusi lounaslista!

Uudistimme ravintolamme lounaslistan! Ravintolamme tarjoavat laajan valikoiman trendikkäitä makuja maailmalta sekä laadukasta kotiruokaa, jotka asiakkaamme voivat joko ottaa mukaan, syödä paikan päällä tai tilata kotiinsa.